Toiminta

• ViestintäTÄHTI
• Freelancer
• Printtimedia, televisio, radio, asiakas- ja yleisötilaisuudet
• Koulutus luovuuden ja jaksamisen osa-alueilla
• Koulutus- ja viestintäpalvelut sopimuksen mukaan

Yhteistyökumppanit

Viestintägran, Mark King Consulting                                  

Mitä juuri nyt

Terveisiä Mallorcalta. Tänä vuonna viikkoon mahtui ajokilometrejä 576 ja yksi ukkoskuuro keskellä viinitilateitä.

Vuosi 2009 alkoi Kajaanissa. Toimenkuvaani kuuluu erilaisten sijaisuuksien tekeminen. Tällä kertaa Kainuun Radio tarvitsi juontaja-reportteria oman vakituisen henkilökunnan koulutuksen ajaksi tammikuun alussa.

Kaksi viikkoa "kotipesässä" oli varsin palkitsevaa. Kiitos kaikista yhteydenotoista, joita sain päivittäin.

Tässä pari poimintaan ohjelmapalautteista:

"Hyvä Anne Karppinen!!! On päivän kohokohta kuulla "juttujasi". Terv. E."

"Kiitos uudelle ihanan pirteälle aamutoimittajalle Anne Karppiselle. Päivään saa aivan uutta puhtia ja vireyttä kun heti aamusta kuulee reippaan toimittajan ohjelmaa. Jatka Anne samaanmalliin! Terkuin aamuvirkku."

Näiden ja vastaavien kommenttien voimalla jaksan puskea kohti kevättä.

Kevät/kesä 2008

Olen hurahtanut pyöräilyyn lopullisesti. Kilpapyöräkuume on kova. Asiaa edesauttoi keväinen matka Mallorcalle alan harrastajien kanssa. Randan mäessä kaikki muuttui...

Jerseyn saari hurmasi minut toukokuussa. Pieni brittiläinen "valtakunta" Ranskan kainalossa osoittautui postikorttimaisen kauniiksi paikaksi. Vietin saarella kaksi viikkoa opiskellen englantia. Paikalliset ihmiset osoittautuivat hurmaaviksi sparraajiksi.

Pyöräilyyn saaresta ei tosimielessä ole. Tiet ovat kapeita, muurin tai jyrkkien vallien reunustamia, suhteettoman täynnä autoja, jotka kaiken lisäksi ajavat väärällä puolen tietä.

Työrintamalla pitää kiireisenä Satuhäät -ohjelman kuvaukset. Häitä siis koko kesä. Näiden rinnalla jatkan kirjoittamista erilaisiin asiakas- ja teemalehtiin.

Kesän alun kruunasin NLP Practitioner -kurssin päätös.

Ja se varsinainen taustatarinani... 

Toimittajana 

Olen toimittanut radio- ja televisio-ohjelmia sekä lehtijuttuja vuodesta 1980 lähtien. Määristä en ole lukua pitänyt.

1980-luvun alussa tein freelance-toimittajana ohjelmia ja juttuja niin Kainuun maakuntaradion uutis- ja ajankohtaisohjelmiin kuin valtakunnallisesti radion nuorten ohjelmiin.

Sain tuona aikana myös juontaa pariinkin otteeseen legendaarisia Puhelinlangat laulaa -ohjelmia. Heti alkuun oppimani suora kontakti kuulijoihin on ollut palkitsevaa monella tavalla.

Muistan esimerkiksi 1990-luvun alkupuolella Radio Jyväskylässä jokalauantaiset kuuntelijoiden levytoiveisiin perustuvien kontaktiohjelmien tekemisen.

Toimitukseen oli palkattu levynhakuavuksi - silloin musiikki oli vielä vinyylillä levystön hyllyissä eikä napinpainalluksen takana tietokoneella - erään kollegani poika. Toivelevyohjelmilla oli vähän tapana junnata samoja latuja samoine soittajineen ja samoine levytoiveineen, mikä vähän puudutti nuorta miehenalkua.

Eräänä lauantaina levypojan äiti oli sitten kysynyt nuorukaiseltaan, miten ohjelma tällä kertaa oli sujunut, kun olin ollut juontovuorossa. "Sinne soitti semmoset tyypit, jotka toivoivat ihan epätavallisia levyjä", poika oli todennut. "No onko Anne sinusta sitten ihan tavallinen", äiti oli kysynyt, johon tuo kiva miehenalku oli tovin mietittyään todennut: "No, ei se taida olla....".

Radiosta ja sen ilmaisutavasta huolimatta pidän journalistisena kotinani Kainuun Sanomia, jossa toimin vuosina 1984-1989. Silloisen päätoimittaja Otso Kukkosen ohje "piste on paras välimerkki" on jäänyt erityisesti mieleen. Myös pistämätön "käytä saksia, älä aivoja" -neuvo loi pohjan ideanuotalle, jota harrastan edelleen. Juttuaiheita ja näkökulmia on ympäristö pullollaan. Niitä ei pidä tappaa liian aikaisin liiallisella kritiikillä.

Radio kuitenkin vetäisi maakuntalehtitoimittajan mukaansa 1990-luvun alussa. Samalla alkoi kiertäminen työn perässä. Varsinainen freelancerien ammattikunta syntyi laman jälkeen, vuoden 1994 tienoilla, jolloin itsekin jätin vakituisen pestini.

Turun, Jyväskylän ja Kouvolan kautta löysin tieni Tampereelle. Joskin Hämeen sydämestä olen tehnyt huomattavan määrän työtä pääkaupunkiseudulle - ensin Radio Novan ensimmäisessä miehityksessä vuosina 1997-1998, sittemmin Radio Ainossa ja Nelosen uutisissa.

TV2:n Suomen Tietoviisas ja Taigatulet - matka parisuhteen äärirajoille ovat myös olleet osaltania näkyviä projekteja.

Ohjelmagenreittäin minua on vaikea sijoittaa, sillä olen tehnyt yhtälailla tiukkaa uutista - mennyt uutisen takia tippumaan jopa jäihin - kuin viihteellistä tietokilpailua, ajankohtaismakasiinia (Päiväntasaaja), tositeeveetä (Suuri Seikkailu, Unelmakämppä) ja herkkää henkilöhaastattelua (Taigatulet).

Talousjournalismi toi minut takaisin printtimedian pariin vuonna 2004. Taloussanomien myötä sain oppia myös uutistoimistotyön ja verkkolehden tekemistä.

Satuhäiden kuvaukset Karhulassa. Kuva: Eveliina Sirkeinen,
Kaupunkilehti Ankkuri.

Kouluttajana

Ihmiset ovat lähellä sydäntäni ja suuri intohimoni on oppia ymmärtämään tekemisiämme.

Omaa itsetuntemustani ryhdyin kasvattamaan näyttelemisen kautta jo paljon ennen kuin ymmärsin, mihin olin ryhtynyt. Kun kuusivuotiaana ensimmäisen kerran astuin näyttämölle lastentarhan - sillä nimellä päiväkoteja kutsuttiin 1960-luvun lopulla - kevätjuhlassa, ei minua sieltä ole pois sen jälkeen saatu.

Vaikka ensimmäisen luokan vanhempainillassa opettajani oli vanhemmilleni vähän valitellut, että minun tulisi keskittyä enemmän koulunkäyntiin näyttelemisen sijaan, oli hän kuitenkin niin kaukaa viisas, että antoi silloisen parhaan kaverini ja minun aika ajoin esittää välitunnilla kyhäämämme esityksen tunnin aluksi muulle luokalle. - Joskus näihin esityksiin tosin kului koko tunti...

Nyt keski-ikäisenä osaan olla kiitollinen silloiselle opettajalleni, Airi Partaselle, tuosta kärsivällisyydestä.

Draaman maailmasta olen löytänyt työkaluja, joiden avulla omaa jaksamista voi tukea. Teatterin ja draaman opettamisen syventävät opinnot (Teatterikorkeakoulu) olen suorittanut loppuun keväällä 2007.

Noista opinnoista olen saanut paitsi iloa itselleni myös apua työyhteisöille, kun olen yhdessä työhyvinvointikouluttaja Leena Markkasen kanssa avannut keinoja syvempään vuorovaikutukseen, luovuuteen ja jaksamiseen.

                                                                         Anne ja Leena

 Esiintyjänä

...ja ympyrä sulkeutuu, kun kerron, että toimittajan urani alkoi kuunnelman teosta. Lukiomme ilmaisutaidon kerho pääsi nauhoittamaan Graham Greenen novelista Kutsujen loppu dramatisoidun kuunnelman Kainuun Radioon alkuvuodesta 1980. Tuo prosessi lumosi minut täysin ja tiesin, mitä halusin jatkossa tehdä...

Kuunnelmamme voitti kunniamaininnan Koulujen suurjuhlilla, ja ensimmäinen toimittamani radio-ohjelma (Lauantairadion 20-minuuttinen katsaus nuorten kesätyötilanteesta Kainuussa) ajettiin ulos toukokuun viimeisenä päivänä 1980.

Radio-, televisio- ja näyttämökokemukseni ovat pohja suurienkin yleisötilaisuuksien juontamisessa. Viime vuosina olen kehittänyt omanlaista tapaa rakentaa muun muassa paneelikeskusteluista yleisön kanssa vuorovaikutteisia.

Äärimmillään olen käyttänyt keskusteluissa myös improvisaatioteatteria. Tamperelainen improvisaatioteatteri Snorkkeli oli mukana Ideaparkissa toteutetussa Tekstiilin Suomi-ilmiö -tapahtumassa keväällä 2007.

Ja ne kunniamaininnat

• Venla -kunniakirja 2004 Unelmakämppä-työryhmälle
• Hämeenlinna Kateus ja kauna -festivaali 1998 myöntämä Paras juttu -palkinto
• Riploomi - läskisoosin syänti lisukkeineen kaikim pualin mallikkaasti 2006, Ravintola Katupoika
• Spinning maraton 2007, neljä tuntia tunnetta ja tuloksia, hikeä ja huhkimista, Liikuntakeskus GoGo
• Qualified Irish Whiskey Taster, 2008 Jameson Distillery, Dublin
• Ja muuta ei tukaan ny äkikseltään miäleen - kekä sanoo, että elämän pitää olla totista? Ja puhrasoppista?